skip to Main Content

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Pohjanmaan ADHD-yhdistys ry, Österbottens ADHD-förening rf. Sen kotipaikka on Vaasa ja se on valtakunnallisen ADHD-liiton jäsenyhdistys. Toiminta-alueena on Vaasa ympäristöineen. Yhdistys on kaksikielinen ja sen pöytäkirja- ja rekisteröintikieli on suomi.

2§ Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on lisätä ja levittää tietoa ADHD:sta sekä toiminnallaan tukea henkilöitä, joilla on ADHD. Yhdistys tukee ja edistää ADHD-henkilöiden kuntoutusta, hyvinvointia, sosiaalisia taitoja, toimintakykyä ja koulutusta. Lisäksi yhdistys toimii näiden henkilöiden, heidän läheistensä ja ammattihenkilöstön yhdyssiteenä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

-harjoittaa ja edistää tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa
-tekee valistustyötä ja järjestää koulutus- ja luentotilaisuuksia
-tekee esityksiä ja anomuksia viranomaisille ja antaa lausuntoja toiminta-
alaansa kuuluvista asioista sekä toimii jäsentensä edunvalvojana
-harjoittaa ja tukee ADHD-henkilöiden ja heidän läheistensä harrastus-,
kuntoutus- ja sosiaalista toimintaa
-järjestää virkistys- ja vertaistukitoimintaa
-tekee yhteistyötä ja muodostaa verkostoja muiden järjestöjen, julkisen sektorin
sekä yritysten kanssa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta. Yhdistys voi asianmukaisen luvan saatuaan järjestää rahankeräyksiä, myyjäisiä, arpajaisia, maksullisia tilaisuuksia ja harjoittaa pienimuotoista elinkeino- tai ansiotoimintaa joka välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen ja jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3§ Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Perhejäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka asuu samassa taloudessa varsinaisen jäsenen kanssa. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta enemmän kuin yhden vuoden ajalta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5§ Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Hallitus voi jäsenen taloudellisesta tilanteesta johtuen, kuten työttömyyden, sairauden, opiskelun, asevelvollisuuden tms. vastaavanlaisesta painavasta syystä, asettaa pienemmän jäsenmaksun tai vapauttaa kokonaan jäsenmaksusta. Jäsenmaksusta vapauttamista tulee hakea kirjallisesti hallitukselta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6§ Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 3-8 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-2 varajäsentä. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on oltava ADHD-henkilöitä tai heidän läheisiään. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puolet hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa. Erovuoro määrätään ensimmäisellä kerralla arvalla. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt tai toimikunnat. Hallituksen täydennysvaali voi tapahtua ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai hallituksen erikseen siihen määräämä henkilö, kaksi yhdessä.

8§ Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9§ Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Perhejäsenellä (perheellä) on yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaali tai äänestys suoritetaan suljettuna, mikäli yksikin äänioikeutettu kokouksen osallistuja sitä vaatii.

10§ Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille toimitetulla kirjallisella viestillä, joko kirjeitse tai sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

11§ Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja muut mahdolliset esille tulevat asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12§ Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkamista koskeva päätös tulee vahvistaa samalla äänten enemmistöllä vähintään yhtä kuukautta myöhemmin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.